Viime viikonloppuna meillä tehtiin lasagnea. Huonohkoa menekkiä oli odotettavissa, sillä meillä lapset eivät ole kovin suuria pastaruokien, etenkään lasagnen, ystäviä. Mutta riski oli otettava, sillä vanhemmille maistuisi kyllä.
Tämä mielessä tulevaa ruokaa markkinoitiin asianmukaisesti. Ykköselle muistutettiin, että lasagne on Karvisenkin lempiruokaa. Kakkonen osallistui ruuanlaittoon kaksivuotiaan tarmokkuudella, heitteli porkkanan ja sipulin paloja pannulle, juustoraastetta kastikkeeseen ja voiteli vuokaa.
Uutterasta markkinoinnista huolimatta kävi arvatulla tavalla. Karvisen suositus ei kantanut kauas, sillä Ykkönen maistoi vaaditut pari haarukallista ja totesi ystävällisesti: "Kiitos, äiti. Ei ollut hyvää ruokaa".
Mikäs siinä sitten. Onneksi äidin mahassa oli vielä tilaa, joten lautaset tuli tyhjennettyä, ja onneksi pöydässä oli myös päivällisvieraita, joille ruoka kyllä maistui. Hukka ei siis tällä kertaa päässyt osingoille.
Katja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti